Tämä. Tälläiset 3-0 tilanteesta 3-4 maaleihin päättyvät matsit ovat merkki siitä, että pelaajat eivät ole riittävän kilpailukykyisiä ja motivoituneita. Tahtoa on puututtava, ja sen on oltava merkki siitä, miten urheilujohtaja tekee työnsä. Koskelan kunniaksi voidaan runkosarjassa sanoa monta asiaa, mutta montaa edellistä kautta on leimannut tasan yksi asia: Parhaat pelaajat eivät ole taululla, kun pelejä ratkotaan. Se on joka vuosi sama homma. On se sitten maalivahti, jonka pitää olla yksinkertaisesti kentän kahdesta maalivahdista parempi. Ykkössentteri, joka antaa ylivoimalla sen viimeisen ratkaisevan syötön. Maalintekijälaituri, joka silkalla tahdolla ajaa maalille yli puolustajien. Tai vaikka se maskipelaamisen erikoismies, joka on kerta kerrasta vastustajan maalivahdin painajainen.
Meillä on joka vuosi hiton hyvä joukkue. Paperilla kaikki näyttää periaatteessa hyvältä. Mutta, kun pelit kovenevat, vastustaja filmaa ja helvetin härskisti käyttää linjaa hyväkseen, kun sitä mailaa saa pitää, niin meidän pelaajat eivät vain kerta kaikkiaan enää pärjää. Sitten on joku yksi Kucerik, joka tippuu naurettavasta tilanteen jälkeisestä taklauksesta ja poistuu koko sarjasta, niin koko korttitalo romahtaa.
Tätä on joukkueen rakennus. Se ei voi olla savijaloilla oleva pilvenpiirtäjä, joka periaatteessa näyttää hyvältä, mutta huojuu tuulessa vaarallisesti. Se on oltava juntattu maahan niiden jalkojen varassa, jotka tietävät tehtävänsä olevan tornin pitäminen suorana. Nämä ovat NE pelaajat, jotka ymmärtävät vastuunsa olevan se perustus.
Olen nyt tällä palstalla pitänyt tälläisen puheen pari vuotta putkeen, ja alan olemaan helvetin kyllästynyt siihen. Tillulle potkut-mantra on lapsellinen, mutta jos sanotaan se toisella tavalla: Yritysten johtoryhmistä lähtee tyypillisesti herkästi, jos tulos ei vastaa tavoitteita, ja ennusteet trendin kääntymiseen eivät ole uskottavat. Tillu on tämä johtoryhmän jäsen. Pelaajat jäällä ovat täysin hänen näköisiään, ja tulos on jäänyt budjetista monta vuotta. Toimitusjohtaja voi ajatella, että hänellä ei ole vaihtoehtoja, mutta tämä maito ei parane enää tästä eteenpäin.
Olisi erittäin hyvä, että seura tekee analyysin edellisestä kolmesta kaudesta, ja summaa asian johtopäätöksin. Mikä joukkueen ominaisuuksissa ei riitä, ja mitä vastustajilla oli enemmän. Ei varmaan tarvitse nimetä itsestäänselviä mittareita, kuten yli- ja alivoima, johon tämä Tappara-sarja kaatui. Ne olisivat itsensä pettämistä, kun sen nyt näki ihan kaikki. Jos analyysi on, että meidän johtavilla pelaajilla ei luonne kestä, se on hyvä alku.
