WillieGunn
Luottopelaaja
- Viestejä
- 4 609
Jep, "voittamisen kulttuuri" on pelkkä muisto. Sija 9 runkosarjassa on paska. Kyse ei ole mistään taktikoinnista. Huomenna alkaa valkeneen niille vähän hitaammillekkin.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
No näin vähän muistelinkinEi ne oo tainnu tähän kolmen vuoden putkeen juuri sarjoissa edes hävitä kahta peliä. Melkein kaikki sarjat menny 4-0/4-1 voitoilla.
Joskus niitä finaalisarjoja Käppiä vastaan taisivat johtaa 3-1 ja Kärpät tasotti ja sama homma toisinpäin.
Mietin tätä kyllästymiseen asti jauhettua Tapparan"voittamisen kulttuuria".
Ovat kyllä voittaneet playoff-sarjoja riittämiin, mutta onko kertaakaan tässä kolnen mestaruuden aikana tulleet 2 hävityn pelin jälkeen rinnalle ja ohi?
Tällä kaudella voittamisen kulttuuri oli runkosarjassa aika hukassa mitä pidemmälle mentiin, ja Kespoo-sarjakin meni tiukille vaikka vastus oli selkeästi heikompi.
Ilves on näyttänyt kauden aikana useasti sen kyvyn luottaa omaan tekemiseen ja nousta tappioasemasta tai tehdä vielä se yksi ratkaiseva maali.
Hyvä esimerkki joukkueiden henkisestä tilasta oli se perjantain pelin loppu. Tappara juhli tasoitusmaaliaan ja näkyi kuinka kipinä alkoi syttyä. 2 min myöhemmin surkea hätäinen purkuyritys ja kylmää vettä niskaan, kun Najman pisti kiekon maaliin.
Ennen sarjan alkua pelotti, että Tappara tekee taas "tapparat" ja jyrää Ilveksen yli. Ei pelota enää. Hyvillä mielin huomenna halliin.
Ehkä se avain on tässä. Ei ole tarvinnut. Kaikki on mennyt kuin Strömsössä. Nyt kuitenkin kuten Strömsö, myös Tappara on kohdannut vastoinkäymisiä, eikä Tapparalla ole työkaluja ratkoa niitä. Paradoksaalisesti Ilves on ollut hyvinkin kokenut vastoinkäymisten suhteen ja nyt alkaa näyttää että voittamisenkulttuurin ensiaskeleita on otettu. Tilanne on molemmille taas tähän hetkeen uusi. Pitää löytää uusia työkaluja.Mietin tätä kyllästymiseen asti jauhettua Tapparan"voittamisen kulttuuria".
Ovat kyllä voittaneet playoff-sarjoja riittämiin, mutta onko kertaakaan tässä kolnen mestaruuden aikana tulleet 2 hävityn pelin jälkeen rinnalle ja ohi?
Tällä kaudella voittamisen kulttuuri oli runkosarjassa aika hukassa mitä pidemmälle mentiin, ja Kespoo-sarjakin meni tiukille vaikka vastus oli selkeästi heikompi.
Ilves on näyttänyt kauden aikana useasti sen kyvyn luottaa omaan tekemiseen ja nousta tappioasemasta tai tehdä vielä se yksi ratkaiseva maali.
Hyvä esimerkki joukkueiden henkisestä tilasta oli se perjantain pelin loppu. Tappara juhli tasoitusmaaliaan ja näkyi kuinka kipinä alkoi syttyä. 2 min myöhemmin surkea hätäinen purkuyritys ja kylmää vettä niskaan, kun Najman pisti kiekon maaliin.
Ennen sarjan alkua pelotti, että Tappara tekee taas "tapparat" ja jyrää Ilveksen yli. Ei pelota enää. Hyvillä mielin huomenna halliin.
No poimit just sen ytimen minkä yritin sanoa tuolla vuodatuksella.Ehkä se avain on tässä. Ei ole tarvinnut. Kaikki on mennyt kuin Strömsössä. Nyt kuitenkin kuten Strömsö, myös Tappara on kohdannut vastoinkäymisiä, eikä Tapparalla ole työkaluja ratkoa niitä. Paradoksaalisesti Ilves on ollut hyvinkin kokenut vastoinkäymisten suhteen ja nyt alkaa näyttää että voittamisenkulttuurin ensiaskeleita on otettu. Tilanne on molemmille taas tähän hetkeen uusi. Pitää löytää uusia työkaluja.
Ja tämä henkinen tila on se tärkein asia joukkueessa. Ihan sama vaikka nimimiehiä kasa, kun niillä ei vielä voiteta. Tapparalla tapahtui vuoden vaihteen tienoilla jotain, mitä joukkue ei ole osannut kääntää oikeaan suuntaan.Mietin tätä kyllästymiseen asti jauhettua Tapparan"voittamisen kulttuuria".
Ovat kyllä voittaneet playoff-sarjoja riittämiin, mutta onko kertaakaan tässä kolnen mestaruuden aikana tulleet 2 hävityn pelin jälkeen rinnalle ja ohi?
Tällä kaudella voittamisen kulttuuri oli runkosarjassa aika hukassa mitä pidemmälle mentiin, ja Kespoo-sarjakin meni tiukille vaikka vastus oli selkeästi heikompi.
Ilves on näyttänyt kauden aikana useasti sen kyvyn luottaa omaan tekemiseen ja nousta tappioasemasta tai tehdä vielä se yksi ratkaiseva maali.
Hyvä esimerkki joukkueiden henkisestä tilasta oli se perjantain pelin loppu. Tappara juhli tasoitusmaaliaan ja näkyi kuinka kipinä alkoi syttyä. 2 min myöhemmin surkea hätäinen purkuyritys ja kylmää vettä niskaan, kun Najman pisti kiekon maaliin.
Ennen sarjan alkua pelotti, että Tappara tekee taas "tapparat" ja jyrää Ilveksen yli. Ei pelota enää. Hyvillä mielin huomenna halliin.
Onko vika toimintatavassa vai kokonaan muissa asioissa? Tällä kaudella on esimerkiksi hankinnat menneet niin vihkoon kuin olla ja voi. Joka osa-alueelta lähti Liigan mittapuulla kärkiosaamista pois, näitä ei saatu millään tavalla paikattua. Ulkkareista ainoastaan Brickley on ollut onnistuja. Korvaavat suomalaisetkin ovat olleet pääosin turisteja. Ei mennyt pelaajahankinnat putken ei. Jos verrataan vaikka Ilvekseen, siellä jokainen kortti tuntui osuvan oikeaan.Sitten on vielä sekin tosi kaukainen vaihtoehto, että se joko on tai ei ole ollut toimiva tapa tai on ehkä jopa ollut merkityksetön asia menestyksen kannalta niin, ettei se viime kaudella vaikuttanut mitenkään Tapparan mestaruuteen eikä tällä kaudella vaikuta mitenkään siihen, että Tappara ei todennäköisesti voita mestaruutta... Että se olisi niin kuin vain yksi tapa toimia, josta riippumatta voi joko pärjätä tai ei pärjätä, kuten on tähänkin asti tehty...
Mä mietin enemmänkin sitä häviämisen kulttuuria. Miten siitä toivutaan? Jos ollaan sarjassa tappiolla, osataanko nollata? Osataanko olla haastajia ja elää siinä roolissa? Tai jos kaveri menee yksittäisessä pelissä edelle, sekoaako pakka? Entä jos tulee jokunen ohivuosi, hylkääkö fanit ja täyttyykö terapiavastaanotot? Tässä asiassa Ilveksen resilienssiä ei päihitä kukaan! Tapparafoorumillahan jo jutellaan lohdutuksena tilastoilla; miten Tappara on viime vuosien tilastoissa kuitenkin parempi, ja Ilveksen voitosta on 40 vuotta. Raskasta.Ehkä se avain on tässä. Ei ole tarvinnut. Kaikki on mennyt kuin Strömsössä. Nyt kuitenkin kuten Strömsö, myös Tappara on kohdannut vastoinkäymisiä, eikä Tapparalla ole työkaluja ratkoa niitä. Paradoksaalisesti Ilves on ollut hyvinkin kokenut vastoinkäymisten suhteen ja nyt alkaa näyttää että voittamisenkulttuurin ensiaskeleita on otettu. Tilanne on molemmille taas tähän hetkeen uusi. Pitää löytää uusia työkaluja.
Maalin tekemisestä puheen ollen, Quenneville näkyi olevan perjantaina aamujäillä. Tekeeköhän Q yllätyspaluun huomenna?
Kaikki dynastiat kaatuu joskus. Veikkaan että Tapparalle iskee nyt nälkävuodet ja niiden myötä häipyy toki se gloryhunter-porukka joka on kasautunut vuosien varrella paistattelemaan kultaloistossa. Ne ovat Nokia Arenassa kovia aikoja kun alle 5000 matsit eivät tuota. Tämä kaikki on osa evoluutiota. On hyviä ja huonoja aikoja. 90-luvulla Ilves yritti riskillä ja melkein kävi kylmät. Käytiin jo Haadeksen porteilla. 2000-luvulla Tappara nousi pohjalta huipulle ja tuo dynastia on ollut todella pitkä. Liiankin pitkä. Täytyy nostaa hattua. Jotain on tehty oikein. Nyt on vain löydettävä uudet onnen avaimet.Mä mietin enemmänkin sitä häviämisen kulttuuria. Miten siitä toivutaan? Jos ollaan sarjassa tappiolla, osataanko nollata? Osataanko olla haastajia ja elää siinä roolissa? Tai jos kaveri menee yksittäisessä pelissä edelle, sekoaako pakka? Entä jos tulee jokunen ohivuosi, hylkääkö fanit ja täyttyykö terapiavastaanotot? Tässä asiassa Ilveksen resilienssiä ei päihitä kukaan! Tapparafoorumillahan jo jutellaan lohdutuksena tilastoilla; miten Tappara on viime vuosien tilastoissa kuitenkin parempi, ja Ilveksen voitosta on 40 vuotta. Raskasta.
Ei sovi unohtaa, että Tapparalla oli oma pitkä suvantovaiheensa samaan aikaan Ilveksen kanssa. Tappara muutti ja korjasi asioita (kuten Ilveskin teki) ja saikin kurssin käännettyä Ilvestä ennen. Tilanne ei ole Tapparallekaan siis mikään uusi, mutta ei Tapparallekaan mestaruudet ole mikään automaatio, mikä tulee kun on "työkalut korjata tilanne". Kolme liigamestaruutta putkeen on kova saavutus ja jos joku pettyy kauden jälkeen siitä, ettei neljättä tullutkaan, voi hyvin käydä niitä slumppivuosia läpi. Ainahan näitä "hirveitä romahduksia" dramatisoidaan uutisissa, mutta totuus on, ettei yksikään joukkue Liigassa vetele kymmeniä vuosia mestaruuksia täysin suvereenisti. Heikkoja vuosia on tullut ja tulee kaikille.Ehkä se avain on tässä. Ei ole tarvinnut. Kaikki on mennyt kuin Strömsössä. Nyt kuitenkin kuten Strömsö, myös Tappara on kohdannut vastoinkäymisiä, eikä Tapparalla ole työkaluja ratkoa niitä. Paradoksaalisesti Ilves on ollut hyvinkin kokenut vastoinkäymisten suhteen ja nyt alkaa näyttää että voittamisenkulttuurin ensiaskeleita on otettu. Tilanne on molemmille taas tähän hetkeen uusi. Pitää löytää uusia työkaluja.
Historian valossa se ei ole uusi. Aivan totta. Mutta, kun on menestytty noin vuodesta 2003, on vaikeaa palautella mieleen niitä kovia aikoja. Ilvekseltä saisi tuohon varmasti konsulttiapua. Ainakin teoriassa näin voisi sanoa.Ei sovi unohtaa, että Tapparalla oli oma pitkä suvantovaiheensa samaan aikaan Ilveksen kanssa. Tappara muutti ja korjasi asioita (kuten Ilveskin teki) ja saikin kurssin käännettyä Ilvestä ennen. Tilanne ei ole Tapparallekaan siis mikään uusi, mutta ei Tapparallekaan mestaruudet ole mikään automaatio, mikä tulee kun on "työkalut korjata tilanne". Kolme liigamestaruutta putkeen on kova saavutus ja jos joku pettyy kauden jälkeen siitä, ettei neljättä tullutkaan, voi hyvin käydä niitä slumppivuosia läpi. Ainahan näitä "hirveitä romahduksia" dramatisoidaan uutisissa, mutta totuus on, ettei yksikään joukkue Liigassa vetele kymmeniä vuosia mestaruuksia täysin suvereenisti. Heikkoja vuosia on tullut ja tulee kaikille.
Tätä vaan ei moni tahdo muistaaEi sovi unohtaa, että Tapparalla oli oma pitkä suvantovaiheensa samaan aikaan Ilveksen kanssa. Tappara muutti ja korjasi asioita (kuten Ilveskin teki) ja saikin kurssin käännettyä Ilvestä ennen. Tilanne ei ole Tapparallekaan siis mikään uusi, mutta ei Tapparallekaan mestaruudet ole mikään automaatio, mikä tulee kun on "työkalut korjata tilanne". Kolme liigamestaruutta putkeen on kova saavutus ja jos joku pettyy kauden jälkeen siitä, ettei neljättä tullutkaan, voi hyvin käydä niitä slumppivuosia läpi. Ainahan näitä "hirveitä romahduksia" dramatisoidaan uutisissa, mutta totuus on, ettei yksikään joukkue Liigassa vetele kymmeniä vuosia mestaruuksia täysin suvereenisti. Heikkoja vuosia on tullut ja tulee kaikille.
Ja miten heikoista hetkistä/vuosista pääsee yli, se on tärkein oppi. Mitään muuta sieltä ei saa mukaansa, samoin kuin voitokkaista vuosista.Ei sovi unohtaa, että Tapparalla oli oma pitkä suvantovaiheensa samaan aikaan Ilveksen kanssa. Tappara muutti ja korjasi asioita (kuten Ilveskin teki) ja saikin kurssin käännettyä Ilvestä ennen. Tilanne ei ole Tapparallekaan siis mikään uusi, mutta ei Tapparallekaan mestaruudet ole mikään automaatio, mikä tulee kun on "työkalut korjata tilanne". Kolme liigamestaruutta putkeen on kova saavutus ja jos joku pettyy kauden jälkeen siitä, ettei neljättä tullutkaan, voi hyvin käydä niitä slumppivuosia läpi. Ainahan näitä "hirveitä romahduksia" dramatisoidaan uutisissa, mutta totuus on, ettei yksikään joukkue Liigassa vetele kymmeniä vuosia mestaruuksia täysin suvereenisti. Heikkoja vuosia on tullut ja tulee kaikille.
Sisälukutaitoni ei siis ole kadonnutNo poimit just sen ytimen minkä yritin sanoa tuolla vuodatuksella.
Kuuntelin just nuo kiakkoradion jälkipelit. Menin melkein sanattomaksi, mutta silti sanon:
Mouhot helvettiin!!!
@Rauno Repomies @Toutain@Rauno Repomies
Olenko kritisoinut viime kautta? En vaan tätä kautta, kun asiat ei toimi. Viime kaudella oli eri joukkue ja tällä kaudella tämä joukkue. Ja RG metodit ei toimi tällä kaudella. Mä voin ottaa poppareita kanssa