Ex-Ilvekset maailmalla

Öö, mitä helvettiä Keke:

Armstrong siirtyi Ilveksen päävalmentajaksi alkuvuodesta 2015. Hän teki sopimuksen jalkapallon Ykkösessä eli toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelanneen seuran kanssa. Muiden seurojen talousmurheiden takia Ilves nousi kuitenkin liigaan jo kaudeksi 2015.

Armstrong kertoo kirjassa, että hän sanoi puheenjohtaja Tomi Erolalle ja toimitusjohtaja Toni Hevonkorvelle, että Ilves ei ollut valmis pääsarjaan.

”Näkökulmani ymmärrettiin ja minulle vakuutettiin, ettei Ilves ota liigapaikkaa vastaan, vaikka sellaista tarjottaisiin”, Armstrong sanoo toimittaja Juhavaltteri Salmisen kirjoittamassa kirjassa.

Toisin kävi ja Ilves nousi. Ratkaisu yllätti Armstrongin. Valmentajan mukaan kaikki pelaajatkaan eivät olleet mielissään, koska liiga vaati merkittävästi suurempaa sitoutumista kuin Ykkönen.

”Olin pettynyt siihen, että Ilves oli toiminut päinvastoin kuin minulle oli vakuutettu.”

Kirjasta selviää, että Armstrongin ja seurajohdon välille alkoikin syntyä kitkaa ja epäluottamusta jo ennen kuuluisaa eroa.

Armstrong oli tuohon aikaan tunnettu tv-asiantuntija. Kotimaista liigaa ja Englannin Valioliigaa pelattiin loppukesästä tovi päällekkäin. Armstrongin piti käydä MTV:n studiolla usein, mikä aiheutti päällekkäisyyksiä Ilveksen työtehtävien kanssa. Yksi sellainen tuli 4. lokakuuta, kun Ilveksellä oli vieraspeli SJK:ta vastaan.

Armstrong kertoo lähettäneensä aiheesta viestin Erolalle jo syyskuun alussa, mutta hänen mukaansa asiaan ei koskaan palattu. Hän väittää nähneensä myös Hevonkorven pari päivää ennen kohtalokasta SJK-ottelua ja muistuttaneen tätä asiasta.

Lopulta Armstrong kommentoi televisiossa Valioliigaa saman aikaan, kun Ilves pelasi Seinäjoella. Ilves antoi Armstrongille nopeasti potkut, vaikka valmentajan mielestä oli ”täysin selvää”, että Ilves oli tietoinen päällekkäisestä työtehtävästä ja poissaolosta.

Edessä oli kaksi oikeustaistelua. Ilves voitti Pirkanmaan käräjäoikeudessa, mutta Turun hovioikeus kääntyi Armstrongin kannalle. Armstrong ei tosin saanut vaatimiaan taloudellisia korvauksia kuin osin.

”Prosessi oli rankka minulle ja koko perheelleni. Sanomattakin lienee selvää, että välini Ilveksen kanssa menivät lopullisesti”, hän sanoo kirjassa.


"Minun ei olisi pitänyt saada työvelvoitteen laiminlyömisestä potkuja koska sanoin asiasta etukäteen" :D lol ok. Ja ei kyllä enää pitäisi olla epäselvyyttä että oliko Ilves tuolloin valmis liigaan... On kyllä otsaa kirjoittaa tuollaisia 10 vuotta vielä jälkikäteen. Myöntäisi mieluummin olleensa kyrpä.
 
Ehdottomasti olisi pitänyt jättää tarttumatta avautuneeseen tilaisuuteen ja jäädä divariin, jotta Keke olisi saanut mennä Pasin kanssa puhumaan hassulla aksentilla hauskoja juttuja telkkariin, kun jotkut suomalaisten televisiolle laulajien suosikkiseurat, kuten Manchester United ja Liverpool kohtasivat. Täysin mahdotonta olettaa, että jos Keke piti tv-pestiään tärkeämpänä kuin valmentamista, hän olisi itse ehdottanut Ilvekselle esimerkiksi sopimuksensa purkamista, pitaa pahaa Keke kellekään koskaan.

Luulisi nyt tosiaan saatana, että vaikka kuinka olisi tuolloin vituttanut, niin vähintään nyt vuonna 2026 ymmärtäisi, että hänen ehdoillaan meillä pelailtaisiin edelleen jotain mutasarjaa ties missä Kaupissa ja esimerkiksi äijän oma poika on kuitenkin tässä halveksimassaan kämäseurassa saatu jalostettua aina maailmalle kelvanneeksi vientituotteeksi asti.
 
Ilveksessä kaudella 2018 käväissyt Mauro Severino pelailee nykyään Gillassa ja kertoi Aamulehdelle vaatetaiteilijan urasuunnitelmistaan:

"Vuonna 2018 hän pääsi yrittämään Ilveksen liigajoukkueessa, mutta peliaikaa tuli vain neljässä ottelussa. Seuraavina vuosina peliaikaa ja tehoja tuli alemmilla sarjatasoilla Ykkösessä ja Kakkosessa, muun muassa useissa tamperelaisseuroissa.

Severinon uraa tuntevat arvelevat, että hänen pieni kokonsa hidasti uraa. Hän kasvoi vauhdilla nuorena, mutta jäi alle 170-senttiseksi. Teini-iän vahvuudet eivät riittäneet lopulta viemään riittävän pitkälle aikuisten peleissä."

 
Severinon uraa tuntevat arvelevat, että hänen pieni kokonsa hidasti uraa. Hän kasvoi vauhdilla nuorena, mutta jäi alle 170-senttiseksi. Teini-iän vahvuudet eivät riittäneet lopulta viemään riittävän pitkälle aikuisten peleissä."

Eli suuri koko ja aikainen murrosikä nopeutti uraa ensin, mutta sitten kun muutkin saivat nämä hormonit käyttöönsä ja itse olikin yhtäkkiä joukkueen isokokoisimpien sijaan joukkueen pienikokoisimpia niin totuus paljastui ja eväitä ammattilaisuuteen ei ollutkaan. Aika yleinen tarina joukkueurheilussa näillä joilla on aikainen teini-ikä, mutta lopullinen koko kuitenkin normaali tai sen alle, kun peli junioreissa on nimenomaan perustunut siihen ulottuvuuteen, voimaan ja isokokoisuuteen pitkälti. On tietysti myös niitä Haalandeja joilla on aikainen murrosikä, mutta myös lopullinen koko kolossiluokkaa, jolloin ovat päässeet hiomaan vahvuuksiaan koko ikänsä ja ne ovat käytössä myös sitten aikuisena. Pieni kokohan ei sinänsä estäisi jalkapalloilijana vaikka kuinka upeaa uraa, mutta nämä pienikokoiset huippuaikuispelaajat ovat jo junioreissa kuuluneet joukkueidensa pienimpiin, eli vahvuudet ovat muualla.
 
Viimeksi muokattu:
Aika yleinen tarina joukkueurheilussa näillä joilla on aikainen teini-ikä, mutta lopullinen koko kuitenkin normaali tai sen alle, kun peli junioreissa on nimenomaan perustunut siihen ulottuvuuteen, voimaan ja isokokoisuuteen pitkälti.

Jep. Ja ylipäätään taitaa alkaa olemaan jo tieteellistäkin näyttöä siitä, että lopulta se hieman myöhäisempi murrosikä oikeasti onkin etu, kun hienomotoriikka ehtii kehittyä pari kolme vuotta pidempään.
 
Tämä nyt tietysti on vain toisen osapuolen näkemys, mutta Ilves mainittu ei niin mairittelevissa merkeissä SJK-kapteeni Markus Arsalon rajussa haastattelussa:

Vaikka perhehelvetti päättyi kymmenvuotiaana, Arsalo joutui ottamaan vastuuta elämästään nuorena. 12-vuotiaana hän muutti Turkuun isovanhemmilleen ja siirtyi TPS:ään, koska Tampereen Ilves oli näyttänyt ovea maksamattomien kausimaksujen vuoksi.

Äidin taloustilanne oli vaikea. Rahat menivät jokapäiväisiin perustarpeisiin.


 
Viimeksi muokattu:
Tämä nyt tietysti on vain toisen oaapuolen näkemys, mutta Ilves mainittu ei niin mairittelevissa merkeissä SJK-kapteeni Markus Arsalon rajussa haastattelussa:

Vaikka perhehelvetti päättyi kymmenvuotiaana, Arsalo joutui ottamaan vastuuta elämästään nuorena. 12-vuotiaana hän muutti Turkuun isovanhemmilleen ja siirtyi TPS:ään, koska Tampereen Ilves oli näyttänyt ovea maksamattomien kausimaksujen vuoksi.

Äidin taloustilanne oli vaikea. Rahat menivät jokapäiväisiin perustarpeisiin.



Siis miten tuo on ei mairitteleva Ilveksen kannalta? Luulisi, että aika monessa seurassa tuo on normaali tapa. Jos et maksa kausimaksua niin ei ole tulemista harjoituksiinkaan. No money no funny.
 
Siis miten tuo on ei mairitteleva Ilveksen kannalta? Luulisi, että aika monessa seurassa tuo on normaali tapa. Jos et maksa kausimaksua niin ei ole tulemista harjoituksiinkaan. No money no funny.
No siis varmaankin sen takia, että Turussa se pelaaminen kuitenkin onnistui. Joko siellä tuetaan paremmin huonommista oloista tulevia pelaajia tai sitten siellä oli halvempaa pelata.
 
Siis miten tuo on ei mairitteleva Ilveksen kannalta? Luulisi, että aika monessa seurassa tuo on normaali tapa. Jos et maksa kausimaksua niin ei ole tulemista harjoituksiinkaan. No money no funny.
Toisaalta luulisi seurojen tukevan potentiaalisia liigatason pelaajia. Toki Arsalo ei välttämättä sellainen nyt ihan 12-vuotiaana ollut.
 
No jos maan suurin sanomalehti viittaa Ilvekseen sanoilla "näytti ovea" jutussa, jossa toisen liigajoukkueen kapteeni kertoo vaihtaneensa seuraa ja kaupunkia sen jälkeen kuin sai isältään kotona toistuvasti turpaan jne. niin ei tuo nyt varmaan minkään "kaikki julkisuus hyvästä"-kortin taaksekaan kenenkään mielestä mene?

Ja siksi laitoin tuohon että kyseessä on vain toisen osapuolen näkemys, että Ilvekselläkin on esimerkiksi HOPA-rahasto, josta voivat taloudellista apua harrastuskuluihin hakea edustusjoukkuepelaajien lisäksi myös Futis-Liigalaiset. Sitä en nyt äkkiä osaa sanoa, milloin rahasto on aloittanut tukien jakamisen ja Ilveksestä tuskin löytyy ketään muistamaan tätä vuosikausien takaista keissiä.

Ehkä toimittaja olisi kohtuuden nimissä voinut tuohon noin kirjoittaessaan myös kysäistä, mikä ero Ilveksen ja TPS:n harrastuskuluissa tuolloin oli ja yrittivätkö edes saada maksuihin tukea. Vähän jotenkin veikkaan, että tuohon seurasiirtoon voisi olla syynä myös, että huoltajan kokonaisrasituksen kannalta koko pojan muutto isovanhemmilleen näytteli jonkinlaista roolia, mutta tämä nyt tietysti vain omaa mutua.

Aika harvasta jos kenestäkään 12-vuotiaasta voi sanoa, minkä tason pelaaja hänestä lopulta tulee, mutta myös aika harva 12-vuotias muuttaa Suomessa kaupungista toiseen pelkän jalkapallon takia.

 
Onhan se valitettavaa, että ei Ilveskään seurana todennäköisesti pysty kaikkia rahallisesti auttamaan ja tukemaan tai tulemaan maksuissa vastaan, kun omat kaiken maailman kustannukset täytyy pystyä myös hoitamaan. Noin nuorista pelaajista on myös vaikea sanoa, että vaikka potentiaalia olisikin, että onko yksilöstä tulossa tulevaisuuden liiga- tai maajoukkuepelaaja. Jos siis vain se olisi sen tuen antamisen vaatimus ja mittari.

Mutta siitä huolimatta olisi toivottavaa ja suotavaa, että järjestelmät mahdollistaisi myös heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten mukana pysymisen. Itsessään yhteisö(t) ja yhteiskunta voisivat todennäköisesti paremmin, kun pystyttäisiin kamppailemaan monenlaisia nykyisiä ja tulevia haasteita vastaan ja seurojen tukiverkostot tarjoaisivat selkänojaa. Olivat ne sitten lapselle harrastuksen kautta arjen rutiineja, kaveriporukoita, mielekästä vapaa-ajan tekemistä, turvallisia aikuisia jne. Ei nyt toki Ilveksen tarvitse muuttua sosiaalipalveluita hyväntekeväisyytenä tekeväksi organisaatioksi, mutta empaattisena ihmisenä sitä toivoisi, että välitettäisiin enemmän ja pidettäisiin hieman parempaa huolta toisistamme silloin kun siihen on paikka ja tarvetta.

Ja kun kuitenkin harrastetoiminnan lisäksi sen kilpaurheilun hengessä pyritään löytämään niitä parhaita junioreita liigaan ja siitä eteenpäin, niin ei ole ollenkaan selvää, että ne parhaat yksilöt löytyy ja kehittyy vain niistä perheistä, joissa kotiolosuhteet ovat enemmän idylliset. Kehityskin tapahtuu eri tahdissa ja jos on jo ehtinyt pudota kyydistä pois, niin silloin on taatusti jo myöhäistä. Ja vaikka junnusta ei lopulta mitään ammattilaista tulisikaan, niin todennäköisesti Ilves-yhteisö jäisi melkolailla pysyvästi ja vahvasti mieleen, jos lapsuudesta on muistot siitä miten Ilves auttoi vaikeina aikoina. Jos miettii yhteisöä, kulttuuria, seuraan sitoutumista ja sen merkitystä läpi elämän. Ja jos/kun itellä meneekin joskus tulevaisuudessa paremmin, niin voisi olla vahva houkutus maksaa seuralle takaisin, tavalla tai toisella.
 
Hyviä kommentteja, itse en osannut ajatella tuota näkökulmaa, että TPS on saattanut antaa taloudellista apua harrastuskuluihin. Oletin pelkän lainauksen perusteella, että muutto isovanhemmille turvalliseen ympäristöön ja isovanhempien taloudellinen tuki mahdollisti TPS:ssä pelaamisen.
 
Tavallaan Ilves näyttäytyy hieman ikävässä valossa tuossa lyhyessä Hesarin kommentissa, mutta eipä Tepsissäkään sitten ollut lopulta kovin auvoista, kun B-junnuna todettiin Arsalon olevan liian huono jalkapalloilija. Matkan varrelle on mahtunut myös ainakin TPV, Inter ja nyt SJK. Kuitenkin aika monta seuraa. Joka tapauksessa hyvä, että sitkeys on palkittu ja paikka on löytynyt. Täytyy nostaa hattua Arsalon sitkeydelle. Noista lähtökohdista tarina voisi olla hyvinkin erilainen ja monessa risteyksessä elämä olisi voinut lähteä ihan toisille raiteille.

Ylen juttu täydentää Arsalon tarinaa:
 
Takaisin
Ylös