Jos osaa antaa kritiikkiä ja epäilyä valituille henkilöille, heidän osaamisestaan ja kokemuksestaan, niin ihan mielelläni kuulen näkemyksiä siitä, että minkälaisella rahalla ja aikajänteellä, olemassa olevilta markkinoilta, olisi löydetty suuremmalla todennäköisyydellä paremmat henkilöt? Vaikea kysymys kyllä, minkä toteaminen saattaa olla jo riittävä vastaus.
Oma (positiivisempi) mielipiteeni on, että valinnat ovat monella tapaa hyvät ja järjellä perusteltavissa. Seuran arki ja työ säilyy katkeamattomana ilman taukoja. Nykyiset ylöspäin nostetut tekijät tuntevat seuran, pelaajat, työntekijät, toimintakulttuurin ja pidemmän aikavälin strategian. Kaikille on selvänä pelaajiston heikkoudet ja vahvuudet, ja minkälaisia vahvistuksia tarvitaan sisään. Lisävahvistukset kenttätyöhön ja toimistoon ovat luonnollisesti tervetulleita tuomaan tulitukea ja samalla omaksumaan sekä viemään eteenpäin seuran luomaa kulttuuria ja tulevaisuuden suuntaa.
Työskentelin vuoden Pietarin Zenitin junioriakatemian urheilutoimenjohtajana ja sitä ennen Zenitin edustusjoukkueen analyytikkona. Viimeisellä kaudellani seurassa olin tiiviisti mukana urheilutoimenjohtaja Oreste Cinquinin kanssa pelaajatarkkailussa ja sopimusneuvotteluissa, eli olen nähnyt ja kokenut myös tätä ammattilaisjalkapallon puolta huipputason seurassa.
Venäläisen mafi... seuran mukana pyöreän pöydän ääressä siirto- ja sopimusneuvotteluiden aikana on ihan kohtuullista kokemusta? Ei valahda meidän Miettisellä vetelät lahkeesta ihan ensimmäisten joukossa, jos joku agentinkoijari heittäytyy hankalaksi. Ja jos neuvottelut venähtää pitkäksi, niin pöytään isketään vodka ja suolakurkut. Ja onnistuneet neuvottelut on taattu. Itse olen
täysin vakuuttunut tästä työkokemuksesta.
Eri asiat kun ottaa huomioon, niin tässähän voi tulkita seuran toimistoväen tehneen hyvää työtä pitkäjänteisyyden puolesta jo menneinä vuosina. Onnistumisten jälkeen vaihtuvuutta tulee väkisinkin, niin omasta putkesta on luonnollinen väylä nostaa esiin seuraavat vastuuhenkilöt. Joskus vaihdot päästään tekemään suunnitellussa aikataulussa, joskus ollaan pakotettuja tekemään pikaisempia päätöksiä, niin kuin tällä kertaa kävi. Ja tietysti joskus on sopiva tuoda seuran ulkopuolelta uutta verta ja niin varmasti tulee nytkin, ei vain suoraan isoimpaan vastuuseen.
Vaikka se pidemmän ajan tavoite onkin olla kansallinen, ehkä jopa pohjoismainen suurseura, niin se on vuosikymmenten duuni. No ehkä kansalliseksi suurseuraksi voi edetä kymmenessä onnistuneessa vuodessa. Ja hyvän suunnitelmallisen työn lisäksi tarvitaan ihan kohtuullinen määrä myös hyvää tuuria matkan aikana. Edelleen siis pelataan tiukoilla rajoitetuilla pelimerkeillä. Tässä olikin nyt suht nopeasti puntaroitavana, että otetaanko riskillä täysin uudet tekijät ulkopuolelta vai pelataanko mieluummin varman päälle. Ja uusien rekryjen maaliin saattaminen olisi saattanut olla helposti pidempikestoinen homma, eikä se onnistuminenkaan lopulta olisi mikään takuuvarma juttu ollut. Kun ottaa huomioon miten niukat ja rajalliset markkinat esimerkiksi päävalmentajien kohdalla on (Ilveksen budjetilla), niin ei olisi mitenkään itsestäänselvää löytää pätevää ja sopivaa tekijää kuukaudessa tai parissa. Ja hukattaisiin monella tapaa merkityksellistä työaikaa. Ja vielä niukemmat ja haastavammat markkinat ovat kelvollisista urheilutoimenjohtajista (jälleen kerran Ilveksen budjetilla).
Ihan hyvä asia sekin on, että ei olla porukalla samaa mieltä kaikesta. Mutta tuntuu joidenkin kohdalla siltä, että on tärkeämpää olla negatiivisena kaikkea muutosta vastaan, että sitten JOS hommat meneekin vituiksi niin pääsee pätemään asiantuntijana, että kyllä minä näin, tiesin, arvasin, että ei tästä nyt tule mitään. Edellistenkin tekijöiden kohdalla löydettiin ongelmia hankintojen onnistumisessa, pelaajien peluutuksessa ja rotaation käytössä, puolustuspelin organisoimisessa jnejnejne. Mutta lähtiessään he olivatkin täydellisiä ja nyt sitten koko valmis korttitalo romahtaa.
Jos nyt toivoo, että seura jalkapallon puolella tulee pärjäämään ja siinä onnistuu, niin kannattaa sopeutua siihen, että jokaikinen onnistuja lähtee pois. Todennäköisesti ennemmin kuin myöhemmin. Jos nyt talvella löytyy kova maalinsylkijä ja tekee keväällä isot tehot, niin viimeistään on kesällä myyty. Se ei tarkoita seuran alasajoa, mestaruuden myymistä, toimistoväen puuhastelua. Vaan sen on yksinkertaisesti jalkapallomaailman sanelemaa hierarkkista järjestystä, missä yläpuolella olevat poimivat alapuoleltaan jokaisen potentiaalisenkin onnistujan. Ja niitä toimijoita on ihan helvetisti joka mantereella. Ja toistaiseksi meidän Ilveksemme on siellä rankingien ja hierarkioiden häntäpäässä. Asian toteaminen ei tarkoita myöskään oman toiminnan vähättelyä, luovuttamista tai kunnianhimon puutetta. Vaikka haaveet on suuret, niin realismia on hyvä pitää mukana.
On tietysti ihan mahdollista, että päävalmentaja ja/tai UTJ eivät onnistu tehtävissään ja kausi menee pipariksi. Samoin olisi ihan täysin mahdollista, että ulkopuolelta tehdyt rekryt eivät myöskään olisi onnistuneet, joten pessimistinä sitä ei pääse koskaan pettymään. Jos nyt kuitenkin ihan ensimmäiseksi odotetaan talven siirtoikkunaa, voidaan löytää pari maireaa vonkaletta ja siinähän mieli kirkastuu. Ja sen jälkeen pelataan pari peliä Pirkkahallissa. Pienikin määrä dataa tekee meistä taas viisaampia lähitulevaisuuden suhteen.
PS. Vitun kenkäkauppias. Noin, nyt ollaan taas yhtä perhettä.
