Joni Jurmo

En oikein ymmärrä millä meriiteillä edes haluttiin Amerikkaan. Onko tämä sitten yllätys että tulee nopea paluu.
 
Amerikan tien loppuminen nyt ei kyllä yllätä. Vaikeuksia löytää meilläkin tiensä kokoonpanoon. Nuori toki, mutta jäi kyllä aika piippuun täällä.
 
Itselle huokui kaverista myös tietty ylimielisyys ja koen että kaverilla nousi hattuun maajoukkuekomennukset ja NHL-sopimus. Oletti ehkä myös että pelipaikka Ilveksessä on itsestäänselvyys kun on änärivaraus ja kaikki.

Aivan omaa mutuilua, mutta eiköhän hänet liigassa ensi kaudella nähdä. Ruotsiin tuskin kelpuutetaan.
 
En tiedä nousiko Jurmolla hattuun voi ollakin, mutta hieman samantyyppinen hasardi oli Laaksosen Oskari parina ekana kautenaan liigassa.
Suoritusvarmuus hukkui valtavien odotuspaineiden ja etenkin näyttöhalujen alle. Siinä missä Oskari jallitteli ja antoi hiuksia nostattavia avaussyöttöjä, teki Jurmo näitä koko kentän nousuja vain todetakseen vastustajan päädyssä, että samanväriset paidat olivat kadonneet jonnekin. Siitä sitä sitten lähdettiin kiekkoa kuskaamaan taas keskialueelle..

Vaikea sanoa voiko harkintaa ja etenkin pelisilmää kehittää. Jurmon ja Ratisen kohdalla hyvänä esimerkkinä toimikoon Laaksonen jolta koheltaminen jäi pariin kauteen.
 
Jurmo menetti kyllä myös itseluottamuksensa totaalisesti penkitysten jälkeen. Ihan väärään paikkaan tuli hakemaan läpimurtoa.

Kyllä hänestä voidaan ihan hyvä pakki leipoa sopivassa valmennuksessa, kunhan tosiaankin löytää vähän järkeä peliinsä ja oppisi antamaan helpon syötön, kun siihen on paikka tai muutenkin pelaamaan yksinkertaista peliä.
 
En tiedä nousiko Jurmolla hattuun voi ollakin, mutta hieman samantyyppinen hasardi oli Laaksosen Oskari parina ekana kautenaan liigassa.
Suoritusvarmuus hukkui valtavien odotuspaineiden ja etenkin näyttöhalujen alle. Siinä missä Oskari jallitteli ja antoi hiuksia nostattavia avaussyöttöjä, teki Jurmo näitä koko kentän nousuja vain todetakseen vastustajan päädyssä, että samanväriset paidat olivat kadonneet jonnekin. Siitä sitä sitten lähdettiin kiekkoa kuskaamaan taas keskialueelle..

Vaikea sanoa voiko harkintaa ja etenkin pelisilmää kehittää. Jurmon ja Ratisen kohdalla hyvänä esimerkkinä toimikoon Laaksonen jolta koheltaminen jäi pariin kauteen.

Eipä Thomsonin Lassikaan mitään ihmeellistä esittänyt NHL-sulkukaudella. Joidenkin nuorten pelaajien kypsyminen ”aikuisten tasolle” kestää pidempään.
 
En tiedä nousiko Jurmolla hattuun voi ollakin, mutta hieman samantyyppinen hasardi oli Laaksosen Oskari parina ekana kautenaan liigassa.
Suoritusvarmuus hukkui valtavien odotuspaineiden ja etenkin näyttöhalujen alle. Siinä missä Oskari jallitteli ja antoi hiuksia nostattavia avaussyöttöjä, teki Jurmo näitä koko kentän nousuja vain todetakseen vastustajan päädyssä, että samanväriset paidat olivat kadonneet jonnekin. Siitä sitä sitten lähdettiin kiekkoa kuskaamaan taas keskialueelle..

Vaikea sanoa voiko harkintaa ja etenkin pelisilmää kehittää. Jurmon ja Ratisen kohdalla hyvänä esimerkkinä toimikoon Laaksonen jolta koheltaminen jäi pariin kauteen.
Oskari oli silloin jo veijari ja virtuoosi, muttei itsekäs pelaaja. Jurmo on Jyp-aikanaan jäänyt mieleeni vain itselleen pelaavana itsekkäänä pelaajana. Pidin hyvin erikoisena siirtona kun tuli tänne, eikä Päällikön alaisuudessakaan erityisesti lähtenyt. Nöyryyttä tarttis poika paljon paljon lisää, paluuta ihan perusasioiden äärelle, viisikkopeliä pitää saada ihan eri tasolle, jos meinaa uraa rakentaa.
 
Takaisin
Ylös