Kovan prässäyksen alla kaikki ylivoimat ovat haavoittuvaisia ja katsojan silmään usein näyttääkin siltä, että se on täydellinen alivoimataktiikka ja tulee herkästi mietittyä, että miksi kaikki eivät pelaa niin. Tässä jää kuitenkin herkästi huomioimatta, että vaikka se aktiivinen alivoima näyttää toimiessaan ylivertaiselta, niin todellisuudessa se avaa myös sellaisia huipputontteja, joita passiivisempi alivoima ei avaa. Juuri tällaisissa tilanteissa on tämänkin palstan otteluseurantaketjuissa usein kirjoiteltu/naureskeltu, että tehtiin yv-maali, vaikka ihan paskaa oli ylivoima, eikä päästy yhtään pyörittään ennen kuin ainoasta paikasta tehtiin sitten.
Mun mielestäni Ilveksen ylivoimassa ei ole isossa kuvassa ollut mitään silmiinpistävää ongelmaa suhteessa muiden ylivoimiin.
