• Moro! Perinteinen Ilvesfoorumin kevätveikkaus järjestetään nyt jo kymmenettä kertaa. Suuren suosion saavuttanut veikkaus järjestetään omassa osiossaan täällä. Kaikki joukolla mukaan, ja veikkausonnea!

Timo Koskelalle kenkää!

Nämä playoffit ei tosin ole Ilveksen osalta vielä edes alkaneet. Että sellaista pitkäjänteisyyttä.

Koskela on ollut huhtikuussa Ilveksessä 7 vuotta. Se on todella pitkäaika urheilujohdossa toteuttaa se oma käsiala. Nyt on kuitenkin vielä 7 vuoden jälkeenkin epäselvää mikä se Ilveksen strategia ja isokuva on tässä pelaajahankinnassa.
 
Itselle on ihan sama, minkä passin pelaaja omistaa, mutta omia kasvatteja haluaisin nähdä enemmän rosterissa. Tämä on vain oma mielipide ja tiedän, että se ei aina ole niin yksinkertaista.

Jalkapallo Ilvesjohto kysyi Ilvesyhteisöltä milllaisen joukkueen yhteisö ja yhteistyökumppanit haluavat Tampereelle. Jääkiekossa meidän johtoa se ei ole kiinnostanut, mutta miksi se eroaisi jalkapalloyhteisön näkemyksistä? Olen ihan varma, että vastaus olisi hyvin samanlainen.
 
Kilpailullisen joukkueen rakentamisessa lopulta onnistuttiin, kiinnostavan ei. Ilves on aivan liian iso osa mun elämää, ja tälläkin kaudella katsomatta on jäänyt ehkä kaksi peliä. Tällä otannalla voin sanoa, että tämän kauden Ilves on ollut vähiten kiinnostava nippu työmiehiä pitkään aikaan. Näin lässähtänyt maku kaudesta jäi viimeksi varmaan silloin, kun lockout-miehet ensin rallatteli alkuvuoden, minkä jälkeen Ilves aloitti tasaisen massuluisun. Ja sijoitus oli nyt kuitenkin neljäs. Neljäs. Silti päällimmäisenä mielessä on pellin pupellukset ja nättisen jalat. Ja se ihan kamalan paska ylivoima.

Tillu ja muut unohti yleisön. Ei ole loistoa ei säihkettä ei sähinää. Lambot puuttuu, mutta ihan hyviä octavioita on piha täys. Pari kappaletta mustia rs-paketilla höystettyjä, mutta väri niissäkin harmaa. Jasek on ollut hetkittäin loistava, samoin Johanson, mutta vain hetkittäin. Vika ei toki ole vain Tillun. Itse olin varma, että Klingbergistä tulee oma all time ulkomaalaisvahvistus, mutta löysäksi sekin sitten paljastui. Eikä Klingi ole ainoa alisuorittaja, niitä kyllä löytyy. Seksi puuttuu. Saatana. Ei riitä yksi hyvännäköinen maalivahti.

Bring sexy back.

Kyllä, mä näen tämän myös samalla tavalla. Joukkueen johto tuntuu ajattelevan, että rakentaa mestaruusjoukkueen täysin erilaiseksi kuin seurayhteisö haluaa ja näyttää koko maailmalle, että kaikki muut eli maksavat asiakkaat olivat väärässä. Siinä on silloin sellainen vaara, että menetyksestä huolimatta buumeja ei tulisi. Nyt tämä on näkynyt jo katsojamäärissä.
 
On siellä toimistolla jotain tehty oikein, kun tällainen todennäköisyys on laskettu Veikkauksen toimesta - johtajuus-, maalintekijä-, kovuus- ja kakkosyvpakkivajeesta sekä ulkomaalaispelaajien suuresta määrästä huolimatta. ;) Lisätään listaan vielä Kärpät 0%.

Veikkauksen arvioidut todennäköisyydet Suomen mestariksi (maaliskuu 2026):
  • Tappara: 47,5 %
  • Ilves: 25,8 %
  • SaiPa: 8,5 %
  • KooKoo: 7,5 %
  • Lukko: 4,0 %
  • HIFK: 2,3 %
  • KalPa: 1,5 %
  • JYP: 1,1 %
  • Kiekko-Espoo: 1,0 %
  • Ässät: 0,4 %
Saipan mestaruudella hyvät rahat, ellei nyt satu vieläkään osumaan meille.
 
Kilpailullisen joukkueen rakentamisessa lopulta onnistuttiin, kiinnostavan ei. Ilves on aivan liian iso osa mun elämää, ja tälläkin kaudella katsomatta on jäänyt ehkä kaksi peliä. Tällä otannalla voin sanoa, että tämän kauden Ilves on ollut vähiten kiinnostava nippu työmiehiä pitkään aikaan. Näin lässähtänyt maku kaudesta jäi viimeksi varmaan silloin, kun lockout-miehet ensin rallatteli alkuvuoden, minkä jälkeen Ilves aloitti tasaisen massuluisun. Ja sijoitus oli nyt kuitenkin neljäs. Neljäs. Silti päällimmäisenä mielessä on pellin pupellukset ja nättisen jalat. Ja se ihan kamalan paska ylivoima.

Tillu ja muut unohti yleisön. Ei ole loistoa ei säihkettä ei sähinää. Lambot puuttuu, mutta ihan hyviä octavioita on piha täys. Pari kappaletta mustia rs-paketilla höystettyjä, mutta väri niissäkin harmaa. Jasek on ollut hetkittäin loistava, samoin Johanson, mutta vain hetkittäin. Vika ei toki ole vain Tillun. Itse olin varma, että Klingbergistä tulee oma all time ulkomaalaisvahvistus, mutta löysäksi sekin sitten paljastui. Eikä Klingi ole ainoa alisuorittaja, niitä kyllä löytyy. Seksi puuttuu. Saatana. Ei riitä yksi hyvännäköinen maalivahti.

Bring sexy back.

Niin noh. Niin kuin tuossa itsekin mainitset, niin Callella tätä voitiin odottaa ja tietenkin myös Svej:ltä. Tämän lisäksi kun myös Mäntykivi pelasi odotettua vaisumman kauden, niin kyllähän tämä "sexy hockey" otti tässä mielessä osumaa. Tähän nähden jopa tavallaan ihme ja kertoo toisaalta myös joukkuuen pelillisestä venymisestä, että isoista epäonnistumisista huolimatta tuli 4.sija runkosarjassa.

Eli tavallaan kyllä sitä säihkettä ja sähinää oli ns "paperilla" mutta sen puolesta sitten jäikin hieman piippuun.
Muutenkin mitä näihin "Lamboihin" tulee, niin aika vähän näitä nykyään Liigassa näkee.
 
Niin noh. Niin kuin tuossa itsekin mainitset, niin Callella tätä voitiin odottaa ja tietenkin myös Svej:ltä. Tämän lisäksi kun myös Mäntykivi pelasi odotettua vaisumman kauden, niin kyllähän tämä "sexy hockey" otti tässä mielessä osumaa. Tähän nähden jopa tavallaan ihme ja kertoo toisaalta myös joukkuuen pelillisestä venymisestä, että isoista epäonnistumisista huolimatta tuli 4.sija runkosarjassa.

Eli tavallaan kyllä sitä säihkettä ja sähinää oli ns "paperilla" mutta sen puolesta sitten jäikin hieman piippuun.
Muutenkin mitä näihin "Lamboihin" tulee, niin aika vähän näitä nykyään Liigassa näkee.
Piti olla yksi kaikkien aikojen kovimmista kalustoista rightin laitureita. Jäi runkosarjassa todella pahasti piippuun sen osalta.

Lööke ei osunut edes ladonoveen puolen runkosarjan aikana, Calle tuli Tampereelle rapakunnossa ja loukkaantui. Taiteilijasielu Svejkovsky yksinkertaisesti vain floppasi.

Aika iso kolaus joukkueen iskukyvylle ja seksikkyydelle meni tuossa. Eikä kyllä ole kenenkään yksittäisen vika, ei tuota olisi kukaan pystynyt ennustamaan.
 
Jalkapallo Ilvesjohto kysyi Ilvesyhteisöltä milllaisen joukkueen yhteisö ja yhteistyökumppanit haluavat Tampereelle. Jääkiekossa meidän johtoa se ei ole kiinnostanut, mutta miksi se eroaisi jalkapalloyhteisön näkemyksistä? Olen ihan varma, että vastaus olisi hyvin samanlainen.
Lätkän puolella johto on näyttäytynyt kannattajille monella tapaa ylimieliseltä ja ylenkatsovalta.

Ihan monista, monista lausunnoista lähtien.
 
Piti olla yksi kaikkien aikojen kovimmista kalustoista rightin laitureita. Jäi runkosarjassa todella pahasti piippuun sen osalta.

Lööke ei osunut edes ladonoveen puolen runkosarjan aikana, Calle tuli Tampereelle rapakunnossa ja loukkaantui. Taiteilijasielu Svejkovsky yksinkertaisesti vain floppasi.

Aika iso kolaus joukkueen iskukyvylle ja seksikkyydelle meni tuossa. Eikä kyllä ole kenenkään yksittäisen vika, ei tuota olisi kukaan pystynyt ennustamaan.
Ja näistä kolmesta herrasmiehestä ainoastaan svej oli ns kysymysmerkki, kun ei ollut terveenä viimekaudella juuri ollenkaan. Lööken ja Callen piti olla varmoja hevosia, mutta kuinka kävikään. Urheilussa kun on kyse niin paljon muustakin, kuin vain yksilötaidosta.
 
Niin noh. Niin kuin tuossa itsekin mainitset, niin Callella tätä voitiin odottaa ja tietenkin myös Svej:ltä. Tämän lisäksi kun myös Mäntykivi pelasi odotettua vaisumman kauden, niin kyllähän tämä "sexy hockey" otti tässä mielessä osumaa. Tähän nähden jopa tavallaan ihme ja kertoo toisaalta myös joukkuuen pelillisestä venymisestä, että isoista epäonnistumisista huolimatta tuli 4.sija runkosarjassa.

Eli tavallaan kyllä sitä säihkettä ja sähinää oli ns "paperilla" mutta sen puolesta sitten jäikin hieman piippuun.
Muutenkin mitä näihin "Lamboihin" tulee, niin aika vähän näitä nykyään Liigassa näkee.

Osaatko sanoa miksi Ilvesyhteisön mielipide joukkueen kasaamisessa ei ole kiinnostanut lätkäpuolella Ilvesjohtoa? Mikä siitä tekee niin vaikean asian Jalolle ja Koskelalle? Se ei ole loppuviimein vaikea saada kannattajia ja yhteisöä mukaan, ihan vaan kuuntelemalla asiakkaitaan.

Joona Ikonen keissi oli avasi varmasti viimeistenkin silmät sille, että tuo Jalkapallopuolen keskiössä oleva Pirkanmaalaisuus ei merkitse mitään Ilvesjohdolle.
 
Juu, olihan siellä Jokipakka jota tällä foorumilla on kuolattu takaisin. Ja Ikonen, ja Eemeli jne. Toki oli Kontiola ja Tikka myös joiden sitoutuminen saattoi olla kyseenalaista ainakin sen jälkeen kun tiputtiin. Pointti nyt lähinnä oli, että millä helvetin perusteella nykyjoukkue ei muka ole sitoutunut. Vain koska siellä on paljon ulkomaalaisia?
Oletko huomannut kuinka moni pelaaja pelasi uransa parhaan kauden nyytn runkosarjassa vaikka Hölö on painottanut sitä kehitystä?
Minkä takia Mänty, Klingi ja Jasek esim. vaikuttavat välillä peliesityksiltään välinpitämättömiltä ja laiskoilta, taidoista ei varmaan jää kiinni koska sitten saattaa taas tulla se 10+ peli?

Antaako sitoutunut joukkue jollekkin "tähtipelaajille" oikeuden välillä vetää vapaapäivä moodilla peleissä?
 
Oletko huomannut kuinka moni pelaaja pelasi uransa parhaan kauden nyytn runkosarjassa vaikka Hölö on painottanut sitä kehitystä?
Minkä takia Mänty, Klingi ja Jasek esim. vaikuttavat välillä peliesityksiltään välinpitämättömiltä ja laiskoilta, taidoista ei varmaan jää kiinni koska sitten saattaa taas tulla se 10+ peli?

Antaako sitoutunut joukkue jollekkin "tähtipelaajille" oikeuden välillä vetää vapaapäivä moodilla peleissä?
En tiedä, mutta varmaan johtuu Koskelasta kun ollaan tässä ketjussa. Mun mielestä Török kehittyi kauden aikana aika paljon enkä odottanut että 35-vuotias alkukaudesta loukkaantunut pelaaja kehittyy kauheasti tällä kaudella.

Ja käsittääkseni Hölö viittaa kehityksellä joukkueen peliin, joka kehittyi aivan helvetisti kauden aikana.
 
Viimeksi muokattu:
Jalkapallo Ilvesjohto kysyi Ilvesyhteisöltä milllaisen joukkueen yhteisö ja yhteistyökumppanit haluavat Tampereelle. Jääkiekossa meidän johtoa se ei ole kiinnostanut, mutta miksi se eroaisi jalkapalloyhteisön näkemyksistä? Olen ihan varma, että vastaus olisi hyvin samanlainen.

Ehkä se sitten jotakuta lämmitti Tammelan syysviimassa katsoa niitä viime hetken sulamisia Interiä, KuPSia ja erityisesti SJK:ta vastaan että hei, meillä on siellä sentään ilvesläinen joukkue jossa on monta omaa kasvattia, niin tää oli sitten sitä PAREMPAA sulamista. Itseä ei, ei niin paskan vertaa. Aivan erinomainen sauma voittaa mestaruus mutta se tapettiin peri-ilvesläiseen sulamiseen tiukoissa paikoissa. Kruununa vielä että se meidän nykyisen nousun pääarkkitehti myytiin muutamasta tonnista yhdelle PAHIMMISTA KILPAILIJOISTA! Voiko pahemmin osoittaa ettei menestys kiinnosta? Voiko urheilussa enemmän kvartaaliajattelua toteuttaa? Tämän vuoksi itsellä on täysin mielenkiinto tapettu tulevaa jalkapallokautta ajatellen.

En käyttäisi Ilveksen jalkapallopuolta esimerkkinä mitenkään loistavasta strategiasta ja ennen kaikkea strategisista valinnoista joilla yhteisö voitetaan puolelleen.
 
Koskela on ollut huhtikuussa Ilveksessä 7 vuotta. Se on todella pitkäaika urheilujohdossa toteuttaa se oma käsiala. Nyt on kuitenkin vielä 7 vuoden jälkeenkin epäselvää mikä se Ilveksen strategia ja isokuva on tässä pelaajahankinnassa.

Kun olen asiaa päässäni pyöritellyt, olen nyt lopulta päätynyt siihen mielipidemuutoksen kautta, että mielestäni Ilveksellä on ollut selvä pelaajahankintastrategia, mutta sen ympärillä on ollut valtavasti ulkopuolista painetta. Jos tällä kaudella katsojamäärien laskuun on vaikuttanut muukalaislegioonan leima, on inhimillistä ja loogista, että seura reagoi siihen. Sehän on juuri sellaista reagointia, jota seurajohdolta on lyhytnäköisesti vaadittu. Silti tuntuu, että tällä kaudella keskustelu on mennyt oudolla tavalla siihen, että joukkuetta pitäisi rakentaa lähes yksinomaan omista kasvateista, alueen pelaajista tai jopa paikallisvastustajan pelaajista. En ymmärrä. Miksi Ilveksen etuoikeus, tai oikeastaan vaatimus sille, olisi noudattaa Tapparan valitsemaa strategiaa? Miksei Tapparan strategian kaltaisia toimia vaadita vaikkapa Lukolta? Mitä helvetin merkitystä sillä edes loppujen lopuksi on, mitä Tappara tekee? Paljon tärkeämpää olisi rakentaa Ilvekselle ihan ikioma identiteetti. Korkealla lentokorkeudella sanottuna se olisi seura, joka pystyy pelaajan taustasta riippumatta saamaan yksilöstä ja joukkueesta kaiken irti.

Jos nyt omista kasvateista puhutaan, minun näkemyksessäni tämän pitäisi näkyä koko polulla urheilulajista huolimatta, ei vain miesten liigajoukkueessa. Sen pitäisi alkaa siitä hetkestä, kun lapsi sitoo ensimmäisen kerran luistimet tai nappulakengät, ja jatkua aina aikuisuuteen ja uran loppuvaiheisiin asti. Jos pelaaja tulee seuran ulkopuolelta, häneen keskitytään siitä pisteestä lähtien aivan samalla tavalla. Parhaimmillaan Ilves voisi olla lapselle paljon enemmän kuin pelkkä urheiluseura tai harjoituspaikka. Se voisi olla yhteisö, kasvualusta ja ympäristö, jossa opitaan urheilun lisäksi elämäntaitoja, vastuuta ja yhdessä tekemistä. Ilves365 mahdollistaa tämän teeman mainiosti. Toteuttaminen vaatii ammattilaisia jokaiselle kehitysportaalle, ei vain pelkästään isien ja äitien talkootyötä. Heilläkin on tietysti suuri vaikutus ja heitäkin totta kai tarvitaan, mutta heille voisi tarjota entistä enemmän kurssituksia, opetusta ja tukea. Tämä vaatii aikaa. Minä haluan erottaa yhden kauden menestyksen siitä, mitä Ilves voi seurana olla ja mitä se voi yhteisöllemme tarjota. Tiedostan totta kai, että urheilullinen menestys on monille se tärkein asia ja totta helvetissä omakin tahto ja toivo olisi se mestaruus saavuttaa.

Minusta Ilveksellä on ollut pitkäjänteisempi strategia kuin mihin yhteisö on ollut valmis. Tampereen kilpailuasetelma on yleensä hieno asia, mutta tässä kohtaa se toimii myös meitä vastaan. Jos Tappara ei olisi ollut viime vuosikymmenellä niin menestyvä, ei Ilveksenkään ympärillä olisi näin kovaa painetta voittaa mestaruutta. Mutta tämä asetelma lähtee meistä kaikista. Me voimme valita toisin. Me voimme tukea seuraa rahallisesti ja kannustaen. Me voimme uskoa. Me voimme vähentää organisaation sisäistä suorituspainetta ja näin tarjota parhaimmat mahdollisuudet mestaruuden saavuttamiseen, kun organisaation jokainen osa voi toimia vapautuneemmin. Emme ole irrallinen osa joukkueen tekemistä, vaan vaikutamme suoraan ja epäsuorasti. Negatiivisen siiven negatiivissävytteiset ajatukset vaikuttavat koko yhteisöön ja sitä kautta myös organisaatioon. Kriittinen saa olla, mutta senkin voi kehystää kehittymisen kautta.

Eteenpäin nyt, Tampereen Ilves. 15 vuoden päästä tätä jaksoa ja tätä työtä seuran eteen osataan arvostaa aivan eri tavalla.
 
Kun olen asiaa päässäni pyöritellyt, olen nyt lopulta päätynyt siihen mielipidemuutoksen kautta, että mielestäni Ilveksellä on ollut selvä pelaajahankintastrategia, mutta sen ympärillä on ollut valtavasti ulkopuolista painetta. Jos tällä kaudella katsojamäärien laskuun on vaikuttanut muukalaislegioonan leima, on inhimillistä ja loogista, että seura reagoi siihen. Sehän on juuri sellaista reagointia, jota seurajohdolta on lyhytnäköisesti vaadittu. Silti tuntuu, että tällä kaudella keskustelu on mennyt oudolla tavalla siihen, että joukkuetta pitäisi rakentaa lähes yksinomaan omista kasvateista, alueen pelaajista tai jopa paikallisvastustajan pelaajista. En ymmärrä. Miksi Ilveksen etuoikeus, tai oikeastaan vaatimus sille, olisi noudattaa Tapparan valitsemaa strategiaa? Miksei Tapparan strategian kaltaisia toimia vaadita vaikkapa Lukolta? Mitä helvetin merkitystä sillä edes loppujen lopuksi on, mitä Tappara tekee? Paljon tärkeämpää olisi rakentaa Ilvekselle ihan ikioma identiteetti. Korkealla lentokorkeudella sanottuna se olisi seura, joka pystyy pelaajan taustasta riippumatta saamaan yksilöstä ja joukkueesta kaiken irti.

Jos nyt omista kasvateista puhutaan, minun näkemyksessäni tämän pitäisi näkyä koko polulla urheilulajista huolimatta, ei vain miesten liigajoukkueessa. Sen pitäisi alkaa siitä hetkestä, kun lapsi sitoo ensimmäisen kerran luistimet tai nappulakengät, ja jatkua aina aikuisuuteen ja uran loppuvaiheisiin asti. Jos pelaaja tulee seuran ulkopuolelta, häneen keskitytään siitä pisteestä lähtien aivan samalla tavalla. Parhaimmillaan Ilves voisi olla lapselle paljon enemmän kuin pelkkä urheiluseura tai harjoituspaikka. Se voisi olla yhteisö, kasvualusta ja ympäristö, jossa opitaan urheilun lisäksi elämäntaitoja, vastuuta ja yhdessä tekemistä. Ilves365 mahdollistaa tämän teeman mainiosti. Toteuttaminen vaatii ammattilaisia jokaiselle kehitysportaalle, ei vain pelkästään isien ja äitien talkootyötä. Heilläkin on tietysti suuri vaikutus ja heitäkin totta kai tarvitaan, mutta heille voisi tarjota entistä enemmän kurssituksia, opetusta ja tukea. Tämä vaatii aikaa. Minä haluan erottaa yhden kauden menestyksen siitä, mitä Ilves voi seurana olla ja mitä se voi yhteisöllemme tarjota. Tiedostan totta kai, että urheilullinen menestys on monille se tärkein asia ja totta helvetissä omakin tahto ja toivo olisi se mestaruus saavuttaa.

Minusta Ilveksellä on ollut pitkäjänteisempi strategia kuin mihin yhteisö on ollut valmis. Tampereen kilpailuasetelma on yleensä hieno asia, mutta tässä kohtaa se toimii myös meitä vastaan. Jos Tappara ei olisi ollut viime vuosikymmenellä niin menestyvä, ei Ilveksenkään ympärillä olisi näin kovaa painetta voittaa mestaruutta. Mutta tämä asetelma lähtee meistä kaikista. Me voimme valita toisin. Me voimme tukea seuraa rahallisesti ja kannustaen. Me voimme uskoa. Me voimme vähentää organisaation sisäistä suorituspainetta ja näin tarjota parhaimmat mahdollisuudet mestaruuden saavuttamiseen, kun organisaation jokainen osa voi toimia vapautuneemmin. Emme ole irrallinen osa joukkueen tekemistä, vaan vaikutamme suoraan ja epäsuorasti. Negatiivisen siiven negatiivissävytteiset ajatukset vaikuttavat koko yhteisöön ja sitä kautta myös organisaatioon. Kriittinen saa olla, mutta senkin voi kehystää kehittymisen kautta.

Eteenpäin nyt, Tampereen Ilves. 15 vuoden päästä tätä jaksoa ja tätä työtä seuran eteen osataan arvostaa aivan eri tavalla.
Erinomainen kirjoitus!
 
Mainio kirjoitus, josta napsasin nämä kolme kohtaa joista itse olen eri mieltä.
Kun olen asiaa päässäni pyöritellyt, olen nyt lopulta päätynyt siihen mielipidemuutoksen kautta, että mielestäni Ilveksellä on ollut selvä pelaajahankintastrategia, mutta sen ympärillä on ollut valtavasti ulkopuolista painetta.
Pelaajahankinnoissa ollaan menty laidasta toiseen. Ehkä ulkopuolisen paineen kautta mutta joka tapauksessa, milloin painottaen hankittu nuoria NHL-varauksia, nuoria lupauksia ja milloin ns. valmiimpia pelureita. Milloin hitaita, milloin nopeita, milloin karheutta jne.

Kyllä aika kimpoilevaa tuo tietyllä tapaa on ollut, mikä juontuu osittain myös valmentajista ja pelitavoista joita on nähty monenlaista.

Paljon tärkeämpää olisi rakentaa Ilvekselle ihan ikioma identiteetti. Korkealla lentokorkeudella sanottuna se olisi seura, joka pystyy pelaajan taustasta riippumatta saamaan yksilöstä ja joukkueesta kaiken irti.
Koskela & co. ovat tosiaan yrittäneet rakentaa identiteettiä siinä onnistumatta. Koska ovat itse kimpoilleet eri suuntiin. Tuon näkee ihan omin silmin. Ainut ”pysyvä leima” on ollut ulkomaalaispelaajat ja nuoret pelaajat jos näin haluaa sanoa.

Minusta Ilveksellä on ollut pitkäjänteisempi strategia kuin mihin yhteisö on ollut valmis.
Pitkäjänteisessä strategiassa ei kengitä kolmannella kaudella päävalmentajaa ”sarjakärjestä” kun hänelle on rakennettu joukkuetta ja palapeliä kolme vuotta. Tuossa lähdettiin hakemaan pikavoittoja.
 
Viimeksi muokattu:
Pelaajastrategiassa on nyt yksi selkeä periaate ollut ainakin jatkuvuus. Runkoa on koitettu pitää yhtenäisenä ja muutoksia haettu ehkä enemmän yksittäisille pelipaikoille. Ei olla myöskään haettu ulkomaalaisiakaan lyhyille pätkäpesteille, vaan pyritty tekemään ajoissa jatkot niille, joista halutaan pitää kiinni. Ulkomaalaispelaajien vaihtuvuus on esim. Tapparalle ollut selkeästi suurempaa.

Toisena periaatteena näyttää olevan neljä sylinteriä yhden huippusyömähampaan sijaan. Onhan toki liigan parhaita ketjuja nähty, mutta silti on haettu neljää pelaamaan (ei vain selviytymään) pystyvää ketjua.

Se on totta, että pelaajatyyppien kohdalla on tapahtunut muutoksia valmentajien mukaan. Oletettavasti Pennanen halusi möyrijöitä ja Hölö nopeutta.

NHL-lupausten hakemisessa liigan puolelle tapahtui selvä muutos siirtokorvauksen maasäännön muututtua. Tienaamismahdollisuus heikkeni huomattavasti. Nyt pitäisi hakea näitä junioreihin, että voisi poimia täyden tai lähes täyden korvauksen. Siinäkin on toki riskinä, että nämä vaihtavat toiseen seuraan parin vuoden jälkeen ja siitä ei jää jäljelle kuin omien kasvattien vanhempien närkästys.
 
NHL-lupausten hakemisessa liigan puolelle tapahtui selvä muutos siirtokorvauksen maasäännön muututtua. Tienaamismahdollisuus heikkeni huomattavasti. Nyt pitäisi hakea näitä junioreihin, että voisi poimia täyden tai lähes täyden korvauksen. Siinäkin on toki riskinä, että nämä vaihtavat toiseen seuraan parin vuoden jälkeen ja siitä ei jää jäljelle kuin omien kasvattien vanhempien närkästys.
Lisäksi, kun Jokerit oli Kohelossa, niin niille ei maksettu NHL korvauksia, jolloin oli helpompi löytää sellaisia pelaajia ja saada niistä täydet korvaukset. Että monta monessa näissä on, eikä se nyt ihan niinkään ole, ettei niitä yritetä enää.
 
Tapparalla on koko valmennusjohto ulkomaalaisia tällä kaudella, mutta siitä ei puhuta jostain syystä yhtään mitään.

Pelaajat ja valmentajat yhteenlaskettuna Tapparalla on 9 ulkomaalaista, Ilveksellä 12. Jos sillä nykymaailmassa nyt on jotain merkitystä onko pelaaja Trinecistä vai Nivalasta. Itselleni ei. Omia kasvatteja toki saisi keltavihreissä olla enemmän.


Pelaajistossa on toki se laskentatavasta riippuen Tapparalla n.6 omaa poikaa, mutta meneekö vaan normaalin vaihtelun piikkiin? Tuosta kun lähtee Rautiainen ja Keskinen änäriin ja Tanus Sveitsiin niin jää jäljelle Haapala, Räsänen, Simontaival ja Rauhala. Huhujen perusteella Levtchit ja Merelät eivät ole palaamassa Tapparaan.

Mattilat ja Jokipakat eivät Tapparan omiksi pojiksi muutu vaikka kuinka yrittäisiin niin vängätä.
 
Viimeksi muokattu:
Pelaajahankinnoissa ollaan menty laidasta toiseen. Ehkä ulkopuolisen paineen kautta mutta joka tapauksessa, milloin painottaen hankittu nuoria NHL-varauksia, nuoria lupauksia ja milloin ns. valmiimpia pelureita. Milloin hitaita, milloin nopeita, milloin karheutta jne.

Kyllä aika kimpoilevaa tuo tietyllä tapaa on ollut, mikä juontuu osittain myös valmentajista ja pelitavoista joita on nähty monenlaista.

On loogista ajatella, että resurssit vaikuttavat siihen, minkälaisiin pelaajaratkaisuihin seura kulloinkin päätyy. Alussa Ilveksen oli käytännössä järkevämpää painottaa enemmän potentiaalia kuin valmista kokenutta kaartia. Emme kuitenkaan tiedä, miten sama malli toimisi nyt, koska meillä on tiedossa vain yksi tapahtunut todellisuus.

Ulospäin katsottuna kyllä, vaihtelua on ollut. Mutta minä en enää pidä sitä automaattisesti todisteena poukkoilevuudesta, mihin ehkä aiemmin oma katsomuksenikin kääntyi. Se voi ihan hyvin kertoa myös siitä, että seura on joutunut sopeutumaan juuri mainitsemiisi eri valmentajiin, erilaisiin pelitapoihin, käytettävissä olevaan rahaan - ja kyllä, myös ympärillä olevaan paineeseen. Pelaajaprofiilien vaihtelu ei vielä itsessään todista strategian puutetta.

En kuitenkaan anna tälle yksin kovin suurta painoarvoa, koska Ilveksen joukkue on monena kautena arvioitu myös ammattilaisten toimesta kärkikamppailuihin. Pelaajamateriaali on siis ollut riittävän hyvä, mutta joukkueen kollektiivi ei ole lopulta riittänyt kirkkaimpaan asti. Siksi minusta on alkanut tuntua siltä, että ongelma ei ole ollut pelkästään yksittäisissä pelaajaprofiileissa, vaan myös siinä, millaisessa paineympäristössä joukkuetta on rakennettu ja johdettu, ja millaisessa ympäristössä joukkue joutuu toimimaan. Tällaisessa ympäristössä suoritus ei välttämättä nouse ratkaisuhetkillä aivan huipputasolleen. Varsinkaan, kun se joutuu lähes pakotetusti peilaamaan tekemistään Liigan lähihistorian isoimman dynastian tekemiseen.

Pitkäjänteisessä strategiassa ei kengitä kolmannella kaudella päävalmentajaa ”sarjakärjestä” kun hänelle on rakennettu joukkuetta ja palapeliä kolme vuotta. Tuossa lähdettiin hakemaan pikavoittoja.

Olen tuosta osittain samaa mieltä: Myrrä->Pennanen-vaihto ei näytä hyvältä esimerkiltä pitkäjänteisestä valmennuslinjasta. Julkisten perustelujen perusteella vaihdolla haettiin ennen kaikkea mahdollisuutta saada haluttu valmentaja sisään heti, kun hän oli saatavilla. Henkilökemiakysymykset sivuseikkana, johon en voi ottaa sen enempää kantaa, koska en tiedä molempien osapuolien ajatuksia. Olen kyllä samaa mieltä, että juuri Myrrä->Pennanen-keissi näyttää enemmän pikavoiton hakemiselta kuin puhtaalta pitkäjänteisyydeltä. Sami Nikun hankinta menee samaan kategoriaan. Mutta minun väitteeni ei olekaan, että Ilves olisi onnistunut kaikissa ratkaisuissaan, vaan että taustalla on ollut isompi strateginen hanke, jonka toteutus ei nyt ole ollut vain kaikilta osin johdonmukainen itse urheilutoiminnan osalta.

Pitkäjänteisellä strategialla en kuitenkaan tarkoittanut sitä, että jokainen yksittäinen henkilöratkaisu olisi ollut täydellinen tai edes johdonmukainen. Ilveksen virallinen strategia on paljon laajempi kokonaisuus: siinä puhutaan urheilutoiminnan lisäksi hallinnosta, taloudesta, myynnistä, fanikokemuksesta ja brändistä sekä esimerkiksi pelaajabudjetin kasvattamisesta ja juniorituotannon kytkemisestä edustusjoukkueeseen. Siksi yksi ristiriitainen valmentajaratkaisu tai pelaajaprofiilimuutokset eivät vielä kumoa sitä, että seuralla voi silti olla pidempi suunta. Mielestäni olemme vasta matkalla siihen, mitä moni yhteisössä toivoo.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: M22
Tapparalla on koko valmennusjohto ulkomaalaisia tällä kaudella, mutta siitä ei puhuta jostain syystä yhtään mitään.

Pelaajat ja valmentajat yhteenlaskettuna Tapparalla on 9 ulkomaalaista, Ilveksellä 12. Jos sillä nykymaailmassa nyt on jotain merkitystä onko pelaaja Trinecistä vai Nivalasta. Itselleni ei. Omia kasvatteja toki saisi olla enemmän.


Pelaajistossa on toki se laskentatavasta riippuen Tapparalla n.6 omaa poikaa, mutta meneekö vaan normaalin vaihtelun piikkiin? Tuosta kun lähtee Rautiainen ja Keskinen änäriin ja Tanus Sveitsiin niin jää jäljelle Haapala, Räsänen, Simontaival ja Rauhala. Huhujen perusteella Levtchit ja Merelät eivät ole palaamassa Tapparaan.

Mattilat ja Jokipakat eivät Tapparan omiksi pojiksi muutu vaikka kuinka yrittäisiin niin vängätä.
Näin se on että Tapparan strategiassa näyttää olevan että omien ja vieraspoikien lisäksi on erittäin tärkeää että on paljon naapurinpoikia. Tuo haittaa Tillun mahdollisuuksia saada standardit täyttäviä paluumuuttajia sillä Tappara pystyy tarjoamaan enemmän. Muttei siitä Tapparalle auota päätä että miksi ilvesläiset ovat touhunne ydin..
 
Takaisin
Ylös