Niemelähän kirjaimellisesti toteaa, että kirsikka kakun päällä (mestaruus), on vain hetkellinen, ohimenevä kiva tunne jollekin (ei välttämättä edes hänelle). Ja oikea tavoite on vain nauttia matkasta, oli se lopputulos sitten paskaa tai timanttia.
Kuulostaa omaan korvaa melko Pendomaiselta.
Kyllä nyt saatana päävalmentajalla pitää olla selvää, että se helvetin mestaruus on pakko olla ensisijainen targetti tällä matkalla. Joo voi olla kivaa, hauskaa tai paskaa matkalla ja siitä pitää ammentaa oppeja, mutta sillä matkalla pitää olla määränpää mitä kohti kuljetaan.
Vai mennäänkö me B-sarjaan iloisena ensi kauden päätteeks - no mutta olihan meillä niin helvetin mukava matka sinne yhdessä, arvostetaan sitä.
Jumalauta nyt sitten ihan oikeesti
Tämä on tuon Niemelän kanssa vähän ongelma. Ei tämä mikään matka ole. Vain kirkkain kelpaa ja sitä myöten on syytä suorittaa. Toki kannattajayhteisössä ja joukkueen kanssa vietetään mukavia hetkiä, mutta se ei saa olla se tavoite. Niemelä ei ole vieläkään tainnut sisäistää/ halunnut sisäistää, että mihin on tullut.
A) tässä kaupungissa pelataan kunniasta.
B) Ilves on aika helkatin vanha ja perinteinen organisaatio. Täällä haetaan sitä mestaruutta, ei "kivaa, kaikki pelaa" -politiikkaa. Paitsi Kilun kiekkokoulussa ja se on siellä hyvä taktiikka.
C) Ilveksen kannattajakunta tietää, mistä ne puhuu. Meillä on vuosikausia pyyhitty lattiaa ja sen haluamme loppuvan. Tähän kelpaa vain ja ainoastaan yksi asia; mestaruus.
D) Tämä ei ole mikään pitkänokkainen, turbiiniin lentänyt lintuseura. Tässä yhteisössä pitää muistaa, että todellakin se "paita täytyy ansaita". Mikään muu ei käy eikä kelpaa.
E) Tämä yhteisö on ehkä erilainen kuin muut. Ilves on meille tärkeä, niin kaukalossa kuin stadionillakin. Ei mikään "mennään halliin, kun jaksetaan" tai ollaan hiljaa, kun on hyvä hetki tai on huono hetki. Hyvinä hetkinä iloitaan yhdessä ja huonoina hetkinä kannustetaan yhtenä rintamana. Ja jos on aihetta, niin runtua tulee varmasti. Ja se on sitä välittämistä.
Kun itse raahautuu halliin silloin marraskuisena tiistaina räntäsateessa liukkaalla jäätiköllä, kun normaalit ihmiset pysyy kotona, niin odottaisin samaa sitoutumista myös organisaatiolta.
Onneksi Parikka sentään myönsi, että "leikkivät voitolla" eikä mennyt nyt ihan niin kuin piti, niin se osoittaa suoraselkäisyyttä ilman selittelyjä ja samalla sitä ilvesläisyyttä. Uskalsi heittää koko porukan bussin alle. Siitä Parikalle propsit.
Juu, menee vähän tunteisiin nämä kaiken maailman prosessit. Se vaatii vain kovaa ja kurinalaista työtä, ei mitään helvetin "matkaa" mihinkään pronssiotteluihin tai B-sarjaan.